Mestareita ja historian havinaa

19.01.2019

Blues Kuortane Tapiolassa 20.1 kello 15.30

Sunnuntaina Espoossa juhlistetaan Espoon seurahistoriaa, ensimmäistä mestarijoukkuetta sekä 90-vuotista Jääkiekkoliittoa.

Naiskiekon tarina pääsarjatasolla alkoi Espoossa vuonna 1990, kun Espoon Kiekkoseuran naisjoukkue nousi divarista silloiseen Naisten SM-sarjaan. Tuon joukkeen johtohahmoja oli mm. Liisa Karikoski, jolla oli iso merkitys siihen että naiskiekon menestystarina Espoossa sai alkunsa.

Nousijajoukkue saavutti heti tulokaskaudellaan pronssia. Vuonna 1992 joukkueen nimi vaihtui Kiekko-Espooksi. Espoolaiset olivat sarjan kärkipäässä ja runkosarjan jälkeen välillä kärjessä. Pitkään välierävaihe kuitenkin oli todella vaikea ja vaikka kaudet päättyivät pronssimitaleihin, oli sijoitus korkeammalle tähdänneelle joukkueelle monta kertaa pettymys.

Kaudeksi 1998-1999 miesten joukkueen tavoin myös naisjoukkueen nimi vaihtui Bluesiksi. Tuona vuonna tapahtui myös muuta merkittävää, nimittäin välieristä finaaliin eteneminen. Kun tuo välierävaiheen kirous oli rikottu, mentiin samantien päätyyn asti. Blues voitti ensimmäisen mestaruutensa Jyväskylässä Maria Selinin (nyk. Saarni) jatkoaikamaalilla. Sunnuntain Blues-Kuortane ottelussa on paikalla suuri osa mestarijoukkueesta, jonka kokoonpano on jutun alareunassa.

Aloituskiekon sunnuntaina tulee pudottamaan Liisa Karikoski.

"Lisse" oli iso tekijä ensimmäisen kauden pääsarjatason joukkueen kasaamisessa. Hän aloitti pelaamiseen aikoinaan isoveljensä perässä luonnonjäillä, mistä siirtyi pelaamaan Kirkkonummelle. Poikien kanssa pelaaminen ei tuolloin onnistunut ja tyttöjoukkueita oli hyvin harvassa, eikä aina ollut joukkuetta, missä pelata. Karikoski siirtyi pelaamaan Jäähonkaan ja sieltä EVUun, missä tyttökiekolla alkoi olla enemmän toimintaa sekä sarjapaikka SM-sarjassa.

Vuonna 1990 EKS nousi divarista naisten SM-sarjaan ja Lisse siirtyi Espooseen. Ensimmäisenä kautena joukkue voitti SM-pronssia, mutta harjoitteluaikojen saaminen oli haastavaa. Naisten jäävuorot sijoittuivat todella myöhäisiin aikoin. Kotihallina toimi Laaksolahden jäähalli. Karikoskin ura Espoossa jatkui Kiekko-Espooksi vaihtuneessa joukkueessa, kunnes hän joutui polvivamman vuoksi lopettamaan 1995. Pelaajauran jälkeen hän toimi Kiekko-Espoon valmentajana.

Seurajoukkueessa pelinumero oli 16, maajoukkueessa 12. Maajoukkueeseen Karikoski valittiin ensi kerran vuonna 1988. Leijonapaidassa hän voitti kahdesti EM-kultaa sekä kahdesti MM-pronssia. Kaudella 1988-1989 hänet palkittiin eniten maaleja tehneenä pelaajana sekä kausilla 1991-1992 ja 1992-1993 sarjan tehokkaimpana pelaajana. Nykyisin hammaslääkärinä toimiva Lisse asuu Espoossa ja seuraa edelleen jääkiekon arvokisoja sekä Naisten Liigaa.

Vuoden 1999 Suomen Mestarit - Espoo Blues

Maalivahdit

Kati Ahonen

Heidi Virtanen

Miia Kataja

Puolustajat

Taru Lindström

Emma Laaksonen

Johanna Pelkonen

Päivi Halonen

Katri-Helena Luomajoki

Kati Kovalainen

Hyökkääjät

Laura Lönnqvist

Vilja Lind

Annina Pelkonen

Marianne Ollikainen

Katja Lavonius

Petra Vaarakallio

Susanne Ceder

Marika Jestoi

Jonna Norppa-Rahkola

Maria Selin

Karoliina Rantamäki

Sanna Kanerva

Heli Romu